Mä olen aivan tajuttoman onnekas. Meitin, että mitä olen tehnyt että mun elämässä on niin paljon onnea vai varastanko sitä joltakin muulta. Mulla on työpaikka tällä hetkellä, jossa oon ollu jo viimisen vuoden. Pääsin ensimmäisellä yrittämällä lukioon ja haluamaani lukioon. Ensimmäisellä yrittämällä myös korkeakouluun. En halua tyrkyttää tätä, mutta tämä kaikki ei vain mahdu mun päähän ja sitä on helpompi prosessoida kirjoittamalla.
On käsittämätöntä ajatella, että neljän vuoden päästä mulla on AMMATTI. Musta tulee joku. Joku muu kuin ylioppilas, jolla ei hirveästi töitä heru. Mä voin neljän vuoden päästä hakea töitä omalta alalta ja (toivottavasti) tehdä oman alan töitä.
Kaiken hämmennyksen keskellä nyt pitää ruveta suunnittelemaan muuttoa Turkuun. Musta tulee turkulainen! Kiva päästä taas ulkomaille asustelee...
Muuttamisessa on niin paljon asioita, joita en oo ymmärtänyt ennen kun on se muutto edessä. Nyt etenkin muutto on vielä haastavampaa kun kyseessä on uusi kaupunki, josta en oikeastaan tiedä paljoakaan. Ainoat muistikuvani Turusta ovat kun käytiin Vaskivuoren Kamarikuoron kanssa kirkossa esiintymässä ja kun kesäkuussa olin kolme päivää siellä pääsykokeissa. Saanpahan ainakin luoda täysin oman kuvan kaupungista ja sen ihmisistä.
Stressaavin osa syksyssä on asunnon löytäminen. Olen nyt laittanut hakemuksia ympäri Turkua, mutta tiedän, että olen kolme viikkoa myöhässä muihin aloittajiin verrattuna. Äiti yrittää puhua solusta, mutta soluja on enää vähän jäljellä. Markkinoilla on vain kalliimpia ja kaukaisempia asuntoja.
Asunnon löytämisen jälkeen on hankittava vakuutus ja mahdollinen sähkösopimus.
Kelalle pitää lähettää hakemus opintotuesta. Osan olen jo tehnyt, mutta asunnon puuttuessa asumistukea on hankala hakea.
Tori.fistä olen yrittänyt löytää sopivaa pyörää itselleni, sillä tällä hetkellä en omista pyörää ollenkaan. Se olisi tasaisessa kaupungissa helppo ja halpa kulkuväline.
Asuntoon pitää myös hankkia tarpeistoa. Hyvin paljon astioita olen jo saanut vuosien varrella sukulaisilta lahjaksi, mutta vielä puuttuvat aterimet, kattilat ja vuoat sekä kokkauskulhot. Apuun tulevat taas sukulaisilta saadut lahjakortit esimerkiksi Stockmannille tai S-kauppaan.
Ruokapöytä olisi myös tarpeellinen ja tuolit. Helpottavaa on, että nyt pystyn katselemaan kierrätyssivustoja sekä pääkaupunkiseudulta että Turun seudulta.
Haaveilen suuresti Turusta ja toivon, että saan aloittaa opiskelut ilman suurempaa sähläystä asunnon yms. kanssa.
Onneksi sain olla pari päivää kahdestaan äidin kanssa mökillä, joten saimme puhuttua jo paljon asioita. Pääsin myös hiukan rentoutumaan kaiken rumban keskellä.
