Aamulla 6.15 bussissa heikot valot syttyivät ja oli aika nousta ylös, pakata ja astua ulos bussista. Kyoton viileä aamu oli mukavaa vaihtelua täyteen pakatun yöbussin jälkeen. Eikun vessaan ja "aamupesulle". Parasta japanilaisissa vessoissa on varmasti lämmitetty wc-istuin!
Aamupala paikaksi löydettiin juna- ja bussiasemaa vastapäisen Starbucksin. Syötiin vaan ja nautittiin ilmaisesta Wifistä.
Kyoto on kuin Suomen Turku. Vanhan dynastian aikaan Kyoto oli Japanin pääkaupunki/keskus, mutta 1600-luvulla Tokyo nousi valtaan. Edellinen Samurai hävisi ja joutui perääntymään. Ihmisillä on myös kuulemma erilainen murre täällä kuin Tokyossa.
Ajattelin ensin, että Kyoto olisi pienempi paikka. Juna-asema on kuitenkin ainakin kaksi kertaa suurempi kuin Helsingin rautatieasema. Olen huomannut, että on todella vaikea hahmottaa Japanin kaupunkien suuruutta. Tokyon keskusta on ainakin Helsingin metron levyinen. On Ueno, Shinjuku, Harajuku... Ajomatkakin Tokyosta Kyotoon on about sama kuin Helsingistä Kokkolaan.
Temppeleitä, linnoja ja toivomuksia. Ruokapaikasta, jossa käytiin syömässä löytyi myös mielenkiintoisia kuvia ja tyyppejä.
Tänään meni kyllä hyvin pitkälle yli budjetin, sillä jokaiseen temppeliin ja rukouspaikkaan piti maksaa sisään. Turistejahan tässä ollaan meiltä se raha viedään. Onneksi hinta oli aina kohtuullinen, kuten ¥400-600 eli 3-4,5€. Valitettavasti se ei yleensä jää aivan siihen... Tuli heitettyä kolikkoa pahan onnen välttämiseksi, ostettua hyvän onnen almuja ja tulijaisia. Kyllä sitä rahaa saa kulumaan!
Illansuussa lähettiin etsimään Sachikon ystävän suosittelemaa julkista kylpylää tai japanilaista uimahallia. Jäätiin bussista ja lähdettiin suunnistamaan vain jonnekin suuntaan. Sachiko ei tiennyt minne ollaan menossa, mutta jonnekin me käveltiin. Kysyttiin yhdeltä mieheltä, joka neuvoi meidät poliisin puheille. Toisaalta poliisi ei ollut miehen osoittamassa suunnassa, joten kysyttiin neuvoa seuraavalta vastaantulevalta naiselta. Hän totesi, ettei tällä ollut kylpylää lähellä vaan meidän kannattaisi ottaa taksi. Lähdettiin siis takaisin päin ja löydettiin lopulta poliisin pieni koppi risteyksen kulmalla. Poliisin mukaan lähellä oleva kylpylä on suljettu. Hän neuvoi meille, missä kylpylä on ollut ja etsintä jatkui. Harhailtiin hetken sivukujilla, kunnes sattumalta löydettiin joku pieni paikka.
Sachiko päätteli, että nimi oli muuttunut, mutta paikka oli silti sama. Sisällä paikka oli jaettu miehille ja naisille ja vastaanotossa jako oli tehty pyyhkeellä. Kassalla seisova mies näki siis suoraan naistenkin puolelle. Pidettiin hetken tuulikaapissa mietintätauko, kunnes päätettiin mennä edes kokeilemaan.
Kylpylän puoli oli todella pieni: ateenalaista kylpylää muistuttava paikka kolmella lämpöaltaalla, yhdellä kylmällä ja mineraalialtaalla. Ja tietysti saunalla. Reunustamilla oli pieniä vesipisteitä, joissa jokainen sai istua ja peseytyä. Sauna oli mukava yllätys: lämpötila oli sopivan korkea, vaikkakin vettä ei voinut heittää. Joku japanilainen nainen kuitenkin heitti lattialle vettä, mikä todennäköisesti teki samanlaisen efektin. Sachikolle esitin suomalaisen saunassakäyntitavan: saunaan, uimaan, saunaan... Hyvin meni eikä tullu edes valituksia. Japanilaiset rouvat katselivat mua välillä pidempään, mutta harvemmin he alastonta vaaleaa tyttöä näkevät.
Pieni huomio kylpylään liittyen.
Näköjään japanilaisilla on jonkinlainen ajatus, että kenelläkään vaalealla naisella ei ole mitään karvoitusta edes alhaalla. Myöskin tein huomion, että fyysisesti olin isompirakenteisempi kuin useimmat japanilaiset naiset kylpylässä. Oli ehkä kaksi, joilla olisi olit esimerkiksi isommat rinnat kuin minulla. Pisti silmään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti