Viime yönä en saanu nukuttua, sillä lattia ja ilma oli tosi kylmä. Toissayönäkin nukkuminen ei onnistunut bussissa ja ensi yö pitäisi taas nukkua bussissa. Nyt siis rauhallinen aamupala kahvilassa ja sen jälkeen mahdollinen kaupunkiin tutustuminen. Tänään ei sääkään oikein suosi, sillä pilvet näyttävät uhkaavilta ja iltapäiväksi on luvassa sadetta. Silti pitäisi keksiä tekemistä ilta 11 asti, millon yöbussi lähtee takaisin Tokyota kohti. Saattaa olla, että joudun löytämään itse tieni sekä tänään että huomenna. Sachiko saattaa tulla kanssani yöbussilla, jos ehtii, muuten hän tulee luotijunalla perässä. En usko, että joudun ongelmiin, mutta vähän jännittää. Onnekseni Kyoto on turistien suosima paikka eli porukka osaa paremmin englantia kuin Tokyossa joissain paikoissa. Olen myös oppinut kommunikoimaan paremmin puhumalla hyvin lyhyitä lauseita tai vain yksittäisiä sanoja. Japanilaisille erityisen vaikeita äänteitä ymmärtää ovat 'th' tai 'tr'. Esimerkiksi 'metro' sanotaan 'metoro' ja 'hot tea' on 'hotto tea'.
Asiasta kolmanteen mua on hämmentänyt täällä ruuan esillepano. Jokaisen ravintolan ja kahvilan edessä on vitriini, jossa näkyy paikan ruokatarjonta. Tämä on hienoa, mutta hämmentävin asia on sisällä, kun ruoan tilaa: se on aivan samannäköinen kuin vitriiniin versio. Haluisin mielelläni nähdä mitä kettiössä oikein tapahtuu ja miten ruuat saadaan vitriiniin ja säilymään siellä. Ne on kuin vakuumissa.
Tällä hetkellä kahvilassa nenään pistää inhottava haju. Kahvila on jaettu kahteen osaan: tupakoivaan ja ei-tupakoivaan. Silti tupakan savu tuntuu nenässä. Japanissa joissain ravintoloissa on tupakoiva puoli tai siellä saattaa olla iltoja, jolloin tupakoivat voivat syödä ja polttaa samaan aikaan. Olihan Suomessakin lupa polttaa sisällä pari kymmentä vuotta sitten, mutta se oli jo aika kauan sitten.
Ruoasta ja ruokailusta, kun puhutaan niin jatketaan. Ruoka tulee ravintolassa aina hirveen nopeesti, mutta se on aina ollut todella hyvää. Täällä käytetään myös paljon enemmän värejä, mikä ei ihan aina miellytä mun silmää. Olen tottunut syömään hyvin maanläheisen väristä ruokaa eli jos eteeni tuodaan sininen täydellisen muotoinen pallo jälkiruoaksi joudun hetken miettimään. Useista väreistä (ja vakuumissa olevista ruoista) tulee mieleen enemmän teolliset herkut, joissa ei ole mitään luonnollista.
Tässä kuitenkin hyviä japanilaisia ruokia, joita olen päässyt maistamaan:
Hutu
Kaikkia nimiä en muista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti