Olen uinut merikilpikonnien kanssa, nähnyt miljoonia sardiineja ja hypännyt 7 metriä korkealta suoraan vesiputouksen alle.
Valitettavasti mulla ei ole kuvia näistä, nimittäin kuvia oon ottanut fujin vedenkestävällä kameralla ja vanhalla tekniikalla kuvat pitää teettää. Ja kännykkä on ollut vähän huonossa hapessa.
Unfortunately I haven't got any photos of any of those because I've been filming with a waterproof camera and the film must be made. Like a onetime use camera. And also my phone has been a bit down lately.
Today we went canyoning to Montaneza Falls which was amazing! The start was a bit rough cos the leader didn't know that Sachiko and I were coming so he had to go back and bring more helmets and life jackets. We rode this army-like truck for half an hour maybe and then hiked up the hill for half an hour. The hike was just like in New Zealand just add couple ferns and you're good. I thought the canyoning would be going abseiling just for one waterfall but no I was wrong. The tier had made a huge canyon with water and we came down the whole river. It included 4 abseilings, three jumps of the cliff to the water down below and one gliding. It was breathtaking. Before we even started we saw monkeys jumping around in the trees and bats were just hanging around trying to sleep. There were all the time so animals around.
Tänään käytiin kanjonissa Montaneza-vesiputouksella, joka oli aivan mahtavaa! Alussa tuli taas pieniä mutkia matkaan, kun matkan johtaja ei muistanut että minä ja Sachiko tullaan myös. Hänen piti siis mennä takaisin hakemaan lisää kypäriä ja pelastusliivejä. Noin puolen tunnin ajon rannikolla armeijamaisella autolla ja puolen tunnin vaeltamisen jälkeen saavuttiin joelle. Vaeltaminen toi mieleen Uuden Seelannin, pari ferniä vain sinne tänne ja se olisi siinä. Ajattelin aluksi, että kanjoni-aktiviteetti olisi vain yhden vesiputouksen alastulemista, mutta olin pahasti väärässä. Siihen sisältyi neljä alastuloa köydellä, kolme hyppyä vesiputouksen yltä alas veteen ja yhden liidon (köyden varassa) vesiputouksen yli. Se oli sanoin kuvaamatonta. Jopa ennen ensimmäistä alastuloa nähtiin apinoita hyppimässä puista toisiin ja lepakoita nukkumassa päiväunia läheisissä puissa.
Olen yleä päivästä, sillä ylitin itseni monta kertaa. Ensimmäisen kerran, kun piti hypätä veteen ilman köysiä tai mitään vesiputouksen päältä. Ensimmäinen hyppy oli 5-6 metriä korkea, toinen (alkoi olla haastavampi mulle, joka ei edes hyppää uimahallissa 3 metriä korkeammalta) oli 6-7 metriä ja kolmas 3-4 metriä.
Toinen itseni ylitys tapahtui, kun käytiin kanjonin jälkeen snorklaamassa. Koralliriutta oli upea! Eräs kanjonissa mukana ollut sanoi nähneensä sardiineja riutan ulkopuolella. En ole hirveä syvän veden ystävä, mutta päätin mennä kokeilemaan. Snorklasin ulos riutalta keskelle sinistä vettä, ei pohjaa, ei reunoja ei mitään muuta kuin sinistä loputonta vettä. Nousin pintaan katsomaan, kuinka kauas olin jo uinut. Pistettyäni pääni takaisin veden alle koko parvi oli suoraan edessä ja allani ja vieressäni! Kalat hyppivät paniikissa pinnalle ja minä kiljuin. Olin jo uimassa takasinpäin. Päätin vielä kuitenkin nähdä sardiinit, sillä sen on sanottu olevan upean näköinen. Uin takaisin ja vastaan tuli seinä kaloja. Kuvittele itsesi tilaan missä ei ole rajoja, pelkkää sinistä vettä kaikkialle minne katsot. Kuvittele sen jälkeen eteesi betoniseinä, joka jatkuu oikealle ja vasemmalla näkösi ulottumattomiin. Nyt siirrä jokaisen betonipalan kohdalle hopean hohtava kala. Kuvittele jokaisen kalan väliin kala ja niiden väliin kala. Siltä näyttää sardiiniparvi, jossa on miljoonia kaloja. En voinut muuta kuin tuijottaa.
I am very proud of today because I outdid myself. First time was when we had to jump of a waterfall down to the water without ropes of anything. The very first jump was 5-6 meters, second one (which started to be a little challenging for me who doesn't even jump higher that 3 meter in a swimming pool) was 6-7 meters and the last one was 3-4 meters.
Another outdoing was when we went snorkelling after the canyoning. The reef was unbelievable! One lady who also was with us in canyoning said that there are sardines out in the open water. I'm not a very good friend with deep water but I decided to have a look. I swam away from the reef to the endless blue see, no bottom, no edges, nothing but water. I popped out to the surface to see how fat had I already swam. After putting my head back to the water I realised that the whole pack of sardines next to me and belong me. The sardines were jumping to the surface panicking and I was screaming. Still I wanted to see again the whole pack properly. I swam for a while and there it was: a big wall of fish right in front of me. Imagine yourself in a space where there are no boundaries, only water around you. Anywhere you look there's just blue clear water everywhere. Then imagine a brick wall in from of you. When you look right the brick wall will keep on going as long as you see and same on the left. Now replace each brick with a silvery fish shining from the sun. Between the fish imagine other ones and between them as well. That's what a sardine pack looks like. All I could do was stare.
Ps. My phone is working a little. I charged for 24 hours and I got 52%. Although the phone doesn't show me that it's charging it kinda is. I'll manage for now and tomorrow when we go to the Cebu City I'll figure it out.
Ps. Mun kännykkä toimii ainakin vähän. Latasin sitä eilen noin 24 tuntia ja sain 52% ladattua. Vaikkakin puhelin ei näytä että se latais se kuitenkin jotenkin saa lisää virtaa. Tällä mä nyt pärjään ainakin toistaiseksi ja huomenna, kun mennään Cebun kaupunkiin niin yritän selvittää missä vika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti